PÄÄKIRJOITUS

9.4.2009 - Kuukausikatsaus

Säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti 2.4.2009 pitämässään kokouksessa laskea EKP:n ohjauskorkoja 25 peruspistettä. Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko laskettiin 1,25 prosenttiin, maksuvalmiusluoton korko 2,25 prosenttiin ja talletuskorko 0,25 prosenttiin 8.4.2009 alkaen. Päätöksen myötä EKP:n ohjauskorkoja on laskettu yhteensä 300 peruspistettä sitten 8.10.2008.

Päätöksessä otettiin huomioon, että hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina raaka-aineiden hintojen taannoisen huomattavan laskun vuoksi ja talouskehityksen heikennyttyä selvästi niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa. Tuoreimmat taloutta koskevat tilasto- ja kyselytiedot vahvistavat, että maailmantalous, euroalue mukaan lukien, on ajautunut vakavaan taantumaan. On todennäköistä, että kysyntä pysyy hyvin heikkona niin maailmalla kuin euroalueellakin vuonna 2009 ja elpyy vähitellen vuonna 2010. Käytettävissä olevat keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia koskevat indikaattorit osoittavat inflaatio-odotusten pysyneen tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia. Näiden tietojen ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että inflaatiopaineet ovat lieventyneet. EKP:n neuvosto odottaa, että 2.4. tehdyn päätöksen jälkeen inflaatiovauhti pysyy hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoiman säilymistä. EKP:n neuvosto pyrkii jatkossakin varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät lujasti ankkuroituina. Ankkurointi on välttämätöntä kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta, ja se edistää rahoitusjärjestelmän vakautta. EKP:n neuvosto seuraa siis edelleen kaikkea kehitystä erittäin tarkasti.

Taloudellisesta analyysista ilmenee, että euroalueen talouskehitys on rahoitusmarkkinoiden häiriöiden vuoksi heikentynyt selvästi, kun kotimainen kysyntä on supistunut ja maailmantalouden kasvu hidastunut. Saatavilla olevien tilasto- ja kyselytietojen perusteella euroalueen talouskehitys pysyi hyvin heikkona alkuvuonna 2009. Se pysyy todennäköisesti hyvin vaimeana vuoden loppuun saakka mutta elpyy odotettavasti vähitellen vuonna 2010. Raaka-aineiden hintojen huomattava lasku kesän 2008 jälkeen on vaikuttanut suotuisasti käytettävissä oleviin reaalituloihin ja siten myös kulutukseen. Lisäksi kotimainen ja ulkoinen kysyntä hyötynevät koko ajan enemmän huomattavan kokonaistaloudellisen elvytyksen vaikutuksesta ja toimista, joiden tarkoituksena on palauttaa rahoitusjärjestelmän toimintakyky niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin.

Nämä vaikutukset huomioon ottaen EKP:n neuvosto katsoo talousnäkymiin kohdistuvien riskien olevan jokseenkin tasapainossa. Yhtäältä raaka-aineiden hintojen laskun ja talouspoliittisten toimenpiteiden myönteiset vaikutukset saattavat osoittautua ennakoitua voimakkaammiksi. Toisaalta huolia liittyy mahdollisuuteen, että rahoitusmarkkinoiden häiriötila voisi vaikuttaa voimakkaamminkin reaalitalouteen. Huolestuttavaa olisi myös protektionismin lisääntyminen tai maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien hallitsematon korjaantuminen haittavaikutuksineen.

Vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on Eurostatin alustavan arvion mukaan hidastunut entisestään ja oli maaliskuussa 0,6 % oltuaan helmikuussa 1,2 %. Inflaation hidastuminen viime kesästä alkaen johtuu lähinnä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen jyrkästä laskusta samana ajanjaksona. Lisäksi on yhä enemmän merkkejä inflaatiopaineiden vähenemisestä laaja-alaisemminkin. Jatkossa energian aikaisemmasta hintakehityksestä johtuva vertailuajankohdan vaikutus ohjailee merkittävästi YKHIn lyhyen aikavälin kehitystä. EKP:n neuvosto odottaakin vuotuisen inflaatiovauhdin hidastuvan edelleen ja olevan tilapäisesti negatiivinen vuoden puolivälissä. Sitten vuotuinen inflaatiovauhti nopeutunee jälleen. Tällaiset lyhytaikaiset muutokset eivät kuitenkaan ole rahapolitiikan näkökulmasta kiinnostavia. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä vuotuisen YKHI-inflaation odotetaan pysyvän vuonna 2010 alle 2 prosentin lähinnä kysynnän jatkuvan vaisuuden vuoksi niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa. Käytettävissä olevat keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia koskevat indikaattorit osoittavat inflaatio-odotusten pysyneen tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia.

Inflaationäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa ja liittyvät lähinnä talouden kehitysnäkymiin ja raaka-aineiden hintoihin.

Rahatalouden analyysissa tuoreimmat tiedot vahvistavat, että M3:n ja sen erien kehitys on ollut kuukausitasolla hyvin vaihtelevaa rahamarkkinoiden häiriöiden voimistuttua syyskuussa 2008. Kun tähän kuukausitason vaihteluun ei kiinnitetä liikaa huomiota, rahan määrän trendikasvun havaitaan hidastuneen merkittävästi tänä aikana, mikä tukee arviota hintavakauteen keskipitkällä aikavälillä kohdistuvien riskien pienenemisestä.

Kehityksessä M3:n sisällä näkyy selvästi rahoitusmarkkinoiden häiriöiden voimistumisen vaikutus markkinaosapuolten sijoituskäyttäytymiseen mutta yhä vahvemmin myös aiempien EKP:n koronlaskujen vaikutus. Korkojen laskiessa erilaisten lyhytaikaisten talletusten väliset korkoerot ovat kaventuneet, mikä on johtanut varojen siirtelyyn. Esimerkiksi helmikuussa yön yli ‑talletusten kysyntä lisääntyi entisestään ja M1:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 6,3 prosenttiin, mutta lyhytaikaisten määräaikaistalletusten kysyntä heikkeni selvästi.

Rahalaitosten yrityksille ja kotitalouksille myöntämien lainojen kehitys on pysynyt varsin vaimeana. Yrityksille myönnettyjen lainojen kokonaismäärä pieneni helmikuussa, kun lainakanta lyhyissä maturiteeteissa supistui. Pitkissä maturiteeteissa lainakanta kuitenkin kasvoi edelleen. Lyhytaikaisten lainojen väheneminen saattaa olla merkkinä lainakysynnän vaimenemisesta talouskasvun heiketessä. Tarjontapuolen tekijätkin ovat kuitenkin luultavasti vaikuttaneet lainakannan kehitykseen. Viime kuukausien kehityksessä saattavat siis jossakin määrin näkyä pankkien sekä yritys- ja kotitaloussektorin jatkuvat pyrkimykset vähentää sijoituksissaan lainapääomaan turvautumista, joka on viime vuosina ollut runsasta.

EKP:n neuvosto otti päätöksessään 2.4. huomioon, että hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina raaka-aineiden taannoisen huomattavan halpenemisen vuoksi ja talouskehityksen heikettyä selvästi niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa. Tuoreimmat taloutta koskevat tilasto- ja kyselytiedot vahvistavat, että maailmantalous, euroalue mukaan lukien, on ajautunut vakavaan taantumaan. On todennäköistä, että kysyntä pysyy hyvin heikkona niin maailmalla kuin euroalueellakin vuonna 2009 ja elpyy vähitellen vuonna 2010. Käytettävissä olevat keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia koskevat indikaattorit osoittavat inflaatio-odotusten pysyneen tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia. Näiden tietojen ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että inflaatiopaineet ovat lieventyneet. EKP:n neuvosto odottaa, että 2.4. tehdyn päätöksen jälkeen inflaatiovauhti pysyy hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoiman säilymistä. EKP:n neuvosto pyrkii jatkossakin varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät lujasti ankkuroituina. Ankkurointi on välttämätöntä kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta, ja se edistää rahoitusjärjestelmän vakautta. EKP:n neuvosto siis seuraa edelleen kaikkea kehitystä erittäin tarkasti.

Finanssipolitiikassa on välttämätöntä, että maiden sitoutuminen vakauttamiseen rahoitusasemansa palauttamiseksi tasapainoon on uskottavaa ja että siinä noudatetaan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan ylläpitää suuren yleisön luottamusta julkisen talouden kestävyyteen ja siten edistää talouden elpymistä ja tukea pitkän aikavälin kasvua. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena olevien maiden tulee seurata tarkasti Ecofin-neuvoston suosituksia alijäämiensä korjaamiseksi. Monissa maissa on suunniteltava uskottavia lisävakauttamistoimia vuodelle 2010 ja siitä eteenpäin. Vakaata finanssipolitiikkaa koskevat EU-säännökset on pantava toimeen täysimääräisesti ja johdonmukaisesti, jotta ne säilyttävät uskottavuutensa osana talous- ja rahaliiton perustaa.

Rakenneuudistusten saralla EKP:n neuvosto pitää myönteisenä kevään Eurooppa-neuvoston sitoutumista hyödyntämään uudistettua Lissabonin strategiaa kasvun ja työllisyyden parantamiseksi täysimääräisesti nykytilanteessa. Päivitetyissä suosituksissa euroalueen maiden toivotaan nopeuttavan uudistuksia talouden tukemiseksi, tarvittavien sopeutumistoimien helpottamiseksi ja kasvupotentiaalin kohentamiseksi. Edelleen on erittäin tärkeää, että hallitusten tukitoimilla ei vääristetä kilpailua eikä lykätä välttämättömiä rakenteellisia sopeutumisprosesseja ja että hallitukset pitävät kiinni sitoumuksestaan välttää protektionismia.

Kuukausikatsauksen tässä numerossa on vakioartikkelin lisäksi kolme muuta artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa vertaillaan kotitalouksien ja yritysten ulkoista rahoitusta euroalueella ja Yhdysvalloissa eritoten rahoitusmarkkinoiden häiriöiden aikaan. Toisessa artikkelissa tutkitaan, miten luotettavia ensimmäiset arviot euroalueen BKT:stä ovat ja millaisia korjauksia niihin tehdään. Kolmannen artikkelin aiheena on julkistalouden menorakenteen kehitys eri puolilla EU:ta..