PÄÄKIRJOITUS

14.5.2009 - Kuukausikatsaus

Säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti 7.5.2009 pitämässään kokouksessa laskea eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoa 25 peruspisteellä 1,00 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korkoa 50 peruspisteellä 1,75 prosenttiin 13.5.2009 alkaen. Talletuskorko on edelleen 0,25 %. Päätöksen myötä eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoa on laskettu kaikkiaan 325 peruspistettä sitten 8.10.2008.

Kun otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat tiedot ja analyysit, EKP:n ohjauskorot ovat nykyisellään tarkoituksenmukaiset. EKP:n neuvosto päätti 7.5.2009 paitsi laskea ohjauskorkoja myös jatkaa tehostettua luotonannon tukemista. Jatkossa eurojärjestelmä toteuttaa likviditeettiä lisääviä pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita myös vuoden maturiteetilla. Päätös on johdonmukaista jatkoa lokakuusta 2008 lähtien toteutetuissa operaatioissa noudatetulle linjalle, ja siinä otetaan huomioon pankkijärjestelmän rooli euroalueen talouden keskeisenä rahoittajana. Uudet operaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Ensimmäisestä operaatiosta ilmoitetaan 23.6.2009, ja sen kiinteänä korkona on perusrahoitusoperaatioiden senhetkinen korko. Myöhemmissä operaatioissa kiinteä korko saatetaan olosuhteiden niin vaatiessa muodostaa lisäämällä perusrahoitusoperaatioiden korkoon preemio.

EKP:n neuvosto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan eurojärjestelmä tulee ostamaan euroalueella liikkeeseen laskettuja euromääräisiä katettuja joukkolainoja. Tarkat tiedot järjestelyistä ilmoitetaan EKP:n neuvoston 4.6.2009 pidettävän kokouksen jälkeen.

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti, että 8.7.2009 lähtien Euroopan investointipankki hyväksytään vastapuoleksi eurojärjestelmän rahapoliittisissa operaatioissa samoin ehdoin kuin muutkin vastapuolet.

Päätösten tarkoituksena on edistää rahamarkkinakorkojen laskun jatkumista, kannustaa pankkeja jatkamaan ja lisäämään lainanantoaan, parantaa markkinoiden likviditeettiä keskeisillä yksityisten velkapaperimarkkinoiden lohkoilla sekä helpottaa pankkien ja yritysten rahoituksensaantia.

Päätöksissä on otettu huomioon, että hintakehityksen odotetaan pysyvän vaimeana raaka-aineiden taannoisen huomattavan halpenemisen vuoksi ja talouskehityksen heikennyttyä selvästi niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa. Tuoreimmat taloutta koskevat tilasto- ja kyselytiedot antavat orastavia merkkejä siitä, että talouden kehitys on vakaantumassa hyvin vaimeaksi oltuaan jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä merkittävästi odotettua heikompaa. Maailmantalous, euroalue mukaan luettuna, on yhä vakavassa taantumassa. Ulkomainen ja kotimainen kysyntä pysynevät hyvin heikkoina vuonna 2009 ja kohentunevat vuoden 2010 kuluessa vähitellen. Arviossa on otettu huomioon lähikuukausien todennäköinen haitallinen kehitys, esimerkiksi työmarkkinatilanteen heikkeneminen entisestään. Käytettävissä olevat keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia koskevat indikaattorit osoittavat inflaatio-odotusten pysyneen tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Rahatalouden analyysin tulokset vahvistavat, että inflaatiopaineet ovat heikentyneet: rahan määrän ja luotonannon kasvu on edelleen hidastunut viime kuukausina. Kehityksen valossa EKP:n neuvosto odottaa, että 7.5. tehdyn päätöksen jälkeen inflaatiovauhti pysyy hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoiman säilymistä.

Taloudellisesta analyysista voidaan todeta, että rahoitusmarkkinoiden häiriötilan vaikutuksen vuoksi euroalueen talouskehitys heikkeni entisestään vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, kun maailmantalouden taantuma jatkui. Heikentyminen vaikuttaa olleen merkittävästi voimakkaampaa kuin maaliskuussa arvioitiin. Aivan hiljattain kyselytiedoissa on ollut orastavia vakaantumisen merkkejä, joskin talouskehitys jäänee hyvin vaimeaksi. Se on todennäköisesti kuluvan vuoden loppuun saakka erittäin heikkoa ja kohenee sitten vähitellen vuoden 2010 aikana. Varsinkin raaka-aineiden hintojen huomattava lasku kesästä 2008 lähtien vaikuttaa suotuisasti käytettävissä oleviin reaalituloihin ja tukee siten kulutusta. Lisäksi kotimainen ja ulkoinen kysyntä hyötynevät koko ajan enemmän huomattavan kokonaistaloudellisen elvytyksen vaikutuksesta ja jo toteutetuista toimista, joiden tarkoituksena on palauttaa rahoitusjärjestelmän toimintakyky niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin.

Kun otetaan huomioon kaikki toteutetut toimet vaikutuksineen sekä talouden merkittävä supistuminen ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja julkisten laitosten tuoreimmat ennusteet, näihin näkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Kehitys voi kuitenkin osoittautua heikommaksi: huolia liittyy muun muassa mahdollisuuteen, että rahoitusmarkkinoiden häiriötila voisi vaikuttaa voimakkaamminkin reaalitalouteen. Huolestuttavaa olisi myös protektionismin lisääntyminen tai maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien hallitsematon korjaantuminen haittavaikutuksineen. Toisaalta raaka-aineiden hintojen laskun ja toteutettujen talouspoliittisten toimenpiteiden myönteiset vaikutukset saattavat osoittautua ennakoitua voimakkaammiksi.

Eurostatin alustavan arvion mukaan vuotuinen YKHI-inflaatio oli huhtikuussa 0,6 % kuten maaliskuussakin. Inflaation hidastuminen viime kesästä lähtien johtuu lähinnä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen jyrkästä laskusta samana ajanjaksona. Lisäksi on yhä enemmän merkkejä inflaatiopaineiden vähenemisestä laaja-alaisemminkin. Jatkossa energian aikaisemmasta hintakehityksestä johtuva vertailuajankohdan vaikutus ohjailee merkittävästi YKHIn lyhyen aikavälin kehitystä. EKP:n neuvosto odottaakin vuotuisen inflaatiovauhdin hidastuvan edelleen ja pysyvän vuoden keskivaiheilla muutaman kuukauden ajan tilapäisesti negatiivisena. Sitten vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan jälleen nopeutuvan. Tällaiset lyhytaikaiset muutokset eivät kuitenkaan ole rahapolitiikan näkökulmasta merkittäviä. Vuonna 2010 YKHI-inflaatio pysyy todennäköisesti positiivisena ja alle 2 prosentissa. Kysynnän jatkuva vaimeus hidastanee hintakehitystä niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa. Käytettävissä olevat keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia koskevat indikaattorit osoittavat inflaatio-odotusten pysyneen tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia.

Inflaationäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa ja liittyvät lähinnä talouden kehitysnäkymiin ja raaka-aineiden hintoihin.

Rahatalouden analyysissa tuoreimmat tiedot vahvistavat rahan määrän kasvun hidastuneen edelleen. Esimerkiksi M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui entisestään 5,1 prosenttiin ja yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti 3,2 prosenttiin. Hidastuminen tukee arviota inflaatiopaineiden vähenemisestä keskipitkällä aikavälillä.

M3:n ja sen erien kehitys on kuukausitasolla edelleen vaihtelevaa. Maaliskuussa useimpien erien kokonaismäärät supistuivat. Osasyynä saattaa olla EKP:n ohjauskorkojen laskun vaikutus markkinaosapuolten sijoituskäyttäytymiseen: lyhytaikaisten talletusten ja jälkimarkkinakelpoisten instrumenttien tuottojen supistuessa varoja on siirretty sekä M3:n sisällä että M3:n ulkopuolisiin instrumentteihin.

Rahalaitosten yksityiselle sektorille myöntämien lainojen kanta supistui edelleen maaliskuussa pääasiassa siksi, että yrityksille myönnettyjen lainojen kokonaismäärä pieneni. Lainarahoituksen väheneminen johtuu valtaosin lyhyiden lainojen kehityksestä, sillä pitemmissä maturiteeteissa lainakanta kasvoi edelleen nettomääräisesti. Lyhytaikaisten lainojen väheneminen lienee paljolti seurausta kysynnän vaimenemisesta talouskehityksen ja liiketoiminnan näkymien heikennyttyä voimakkaasti vuoden alussa. Kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjen lyhytaikaisten ja vaihtuvakorkoisten pankkilainojen korot ovat laskeneet merkittävästi viime kuukausina, eli rahapoliittisten toimien vaikutukset välittyvät edelleen talouteen. Kaiken kaikkiaan tuoreimmat rahan määrää ja luotonantoa koskevat tiedot tukevat arviota, että pankit ja rahaa hallussaan pitävä sektori pyrkivät vähentämään sijoituksissaan lainapääomaan turvautumista, joka on viime vuosina ollut runsasta.

EKP:n neuvosto otti päätöksessään 7.5. huomioon, että hintakehityksen odotetaan pysyvän vaimeana raaka-aineiden taannoisen huomattavan halpenemisen vuoksi ja talouskehityksen heikennyttyä selvästi niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa. Tuoreimmat taloutta koskevat tilasto- ja kyselytiedot antavat orastavia merkkejä siitä, että talouskehitys on vakaantumassa hyvin vaimeaksi oltuaan jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä merkittävästi odotettua heikompaa. Maailmantalous, euroalue mukaan luettuna, on yhä vakavassa taantumassa. Ulkomainen ja kotimainen kysyntä pysynevät hyvin heikkoina vuonna 2009 ja kohentunevat vuoden 2010 kuluessa vähitellen. Arviossa on otettu huomioon lähikuukausien todennäköinen epäsuotuisa kehitys, kuten työmarkkinatilanteen heikkeneminen entisestään. Käytettävissä olevat keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia koskevat indikaattorit osoittavat inflaatio-odotusten pysyneen tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Näiden tietojen ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että inflaatiopaineet ovat heikentyneet: rahan määrän ja luotonannon kasvu on viime kuukausina hidastunut edelleen. Kehityksen valossa EKP:n neuvosto odottaa, että 7.5. tehdyn päätöksen jälkeen inflaatiovauhti pysyy hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoiman säilymistä.

Sitten rahoitusmarkkinakriisin voimistumisen syyskuussa 2008 eurojärjestelmä on toteuttanut lukuisia niin luonteeltaan, laajuudeltaan kuin ajoitukseltaankin ennennäkemättömiä toimia. Niiden seurauksena tärkeimmät rahamarkkinakorot, joita euroalueen pankit tavanomaisesti käyttävät vaihtuvakorkoisten lainojensa ja uusien lyhytaikaisten lainojensa viitekorkoina, ovat laskeneet selvästi, eli kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjen vaihtuvakorkoisten ja lyhytaikaisten lainojen korot ovat nekin laskeneet voimakkaasti. Rahapolitiikka vaikuttaa viiveellä, mutta vähitellen EKP:n neuvoston rahapoliittiset toimet välittyvät kokonaisuudessaan talouteen. Kaikilla rahapoliittisilla toimilla on siis jatkuvasti tuettu kotitalouksia ja yrityksiä.

EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan, että kun kokonaistaloudellinen tilanne muuttuu paremmaksi, toteutetut toimet voidaan purkaa nopeasti ja jaettua likviditeettiä voidaan vähentää niin, että mahdolliset hintavakautta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä uhkaavat riskit voidaan torjua tehokkaasti ja ajoissa. EKP:n neuvosto pyrkii jatkossakin varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät lujasti ankkuroituina. Ankkurointi on välttämätöntä kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta, ja se edistää rahoitusjärjestelmän vakautta. EKP:n neuvosto siis seuraa edelleen kaikkea kehitystä erittäin tarkasti.

Finanssipolitiikan alalla tuoreimmat arviot viittaavat siihen, että rahoitusasemia koskevia arvioita ja ennusteita tarkistetaan euroalueen maissa edelleen. Julkisen talouden velkasuhteet kasvavat merkittävästi julkisen talouden alijäämien kasvun ja rahoitussektorin tukemiseksi toteutettujen toimien vaikutusten seurauksena. Lisäksi Euroopan komission ja EU:n talouspoliittisen komitean Ecofin-neuvoston toimeksiannosta laatimien päivitettyjen arvioiden mukaan väestön ikääntyminen aiheuttaa haasteita useimpien maiden julkiselle taloudelle. On siis ensiarvoisen tärkeää, että maat sitoutuvat lujasti ja uskottavasti vakauttamiseen rahoitusasemansa palauttamiseksi tasapainoon ja että vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia noudatetaan täysin. Näin voidaan ylläpitää suuren yleisön luottamusta julkisen talouden kestävyyteen ja edistää talouden elpymistä ja pitkän aikavälin kasvua. Sitoutuminen julkisen talouden vakauttamiseen on uskottavampaa, jos se tapahtuu osana kansallista keskipitkän aikavälin politiikkaa.

Rakennepolitiikan saralla on nyt olennaista keskittyä parantamaan euroalueen talouden sopeutumiskykyä ja joustavuutta avoimen markkinatalouden periaatteen mukaisesti. Työmarkkinauudistuksia on siis vauhditettava, jotta helpotetaan tarkoituksenmukaisia palkkapäätöksiä ja työvoiman siirtymistä sektoreilta tai alueilta toisille. Uudistuksia tarvitaan myös hyödykemarkkinoilla, jotta voidaan edistää kilpailua ja vauhdittaa rakenneuudistusta.

Kuukausikatsauksen tässä numerossa on vakioartikkelin lisäksi kolme muuta artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan odotusten keskeistä roolia rahapolitiikan päätöksenteossa – ja erityisesti pitkän aikavälin inflaatio-odotusten lujan ankkuroinnin merkitystä. Toisessa artikkelissa kuvataan EU:hun toukokuussa 2004 tai tammikuussa 2007 liittyneiden 12 maan tärkeimpiä institutionaalisia piirteitä ja taloutta sekä analysoidaan EU:hun liittymisen jälkeistä kehitystä. Kolmannessa artikkelissa käydään läpi luottoluokituslaitosten sääntelyn kehitystä ja siihen liittyviä talouspoliittisia kysymyksiä.