PÄÄKIRJOITUS

15.4.2010 - Kuukausikatsaus

EKP:n neuvosto päätti 8.4.2010 pitämässään kokouksessa jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorot ovat nykyisellään edelleen tarkoituksenmukaiset. Päätös perustuu EKP:n neuvoston säännöllisiin analyyseihin eli taloudelliseen ja rahatalouden analyysiin. Kun otetaan huomioon kaikki 4.3.2010 pidetyn EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen saadut tiedot ja analyysit, hintakehityksen odotetaan pysyvän maltillisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Uusimmat tiedot ovat myös vahvistaneet euroalueen talouden elpymisen jatkuneen vuoden 2010 alkukuukausina. Kaiken kaikkiaan EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillisesti vuonna 2010 jatkuvan epävarmuuden leimatessa toimintaympäristöä. Useiden erityistekijöiden vuoksi kasvu saattaa olla epätasaista. Rahatalouden analyysin tulokset vahvistavat arviota inflaatiopaineiden vähäisyydestä keskipitkällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan EKP:n neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoimaa. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto seuraa edelleen kaikkea kehitystä erittäin tarkasti.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä euroalueen BKT:n määrä kasvoi jyrkän supistumisen jälkeen 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja pysyi Eurostatin toisen arvion mukaan vakaana vuoden viimeisellä neljänneksellä. Euroalueen talous hyötyi meneillään olevasta maailmantalouden elpymisestä, mittavasta kokonaistaloudellisesta elvytyksestä sekä pankkijärjestelmän toimintakyvyn palauttamiseksi toteutetuista toimista. Käytettävissä olevien indikaattorien perusteella euroalueen talouden elpyminen jatkui vuoden 2010 alkukuukausina. Etenkin yrityksiä koskevista suhdannekyselyistä on saatu myönteisiä tietoja. Erityistekijät kuten epäsuotuisat sääolot ovat kuitenkin saattaneet vaikuttaa kehitykseen, joten euroalueen BKT:n määrän kasvu on todennäköisesti ollut epätasaista vuodenvaihteessa. Sen vuoksi kannattaa jättää neljännesvuositason vaihtelu vähemmälle huomiolle ja vertailla puolivuosittaisia kasvulukuja. EKP:n neuvosto odottaa BKT:n määrän kasvavan edelleen maltillisesti vuonna 2010, kun taseiden tasapainottaminen jatkuu useilla sektoreilla, kapasiteetin alhainen käyttöaste hidastanee investointeja ja heikot työmarkkinanäkymät vaimentavat kulutusta.

EKP:n neuvosto katsoo talousnäkymiin liittyvien riskien olevan edelleen jokseenkin tasapainossa, kun toimintaympäristöä leimaa epävarmuus. Kasvu voi olla arvioitua nopeampaa, jos maailmantalous ja ulkomaankauppa elpyvät arvioitua vahvemmin tai luottamus kohentuu odotettua nopeammin. Myös laajojen kokonaistaloudellisten elvytystoimien ja muiden talouspoliittisten toimien myönteiset vaikutukset saattavat osoittautua odotettua suuremmiksi. Kasvu voi olla myös arvioitua hitaampaa, jos eräiden rahoitusmarkkinalohkojen jännitteet uusiutuvat, rahoitussektorin tilanteen ja reaalitalouden kehityksen toisiaan ruokkivat haittavaikutukset osoittautuvat odotettua voimakkaammiksi tai pitkäkestoisemmiksi, öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat alkavat taas nousta, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.

Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli Eurostatin alustavan arvion mukaan 1,5 % maaliskuussa 2010 (helmikuussa 0,9 %). Vaikka tietoja YKHIn alaerien kehityksestä ei vielä ole saatavilla, indeksin odotettua nopeampi nousu saattaa liittyä etenkin energian ja elintarvikkeiden hintoihin, joiden kehitykseen sääolot ovat mahdollisesti vaikuttaneet. Inflaation odotetaan pysyvän maltillisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Euroalueen sisäisen ja ulkoisen kysynnän elpyessä hitaasti yleisen hinta-, kustannus- ja palkkakehityksen odotetaan pysyvän vaimeana. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen (inflaatiovauhti alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä) mukaisina.

Inflaationäkymiin liittyvät riskit ovat yhä jokseenkin tasapainossa. Riskejä liittyy erityisesti talouden tulevaan kehitykseen ja raaka-aineiden hintakehitykseen. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti säänneltyjen hintojen korotukset saattavat olla odotettua suurempia, sillä julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava.

Rahatalouden analyysissa ilmeni, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli helmikuussa ‑0,4 %. Myös yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuosikasvu oli edelleen heikko (‑0,4 %), vaikka myönnettyjen lainojen kokonaismäärä kasvoi kuukausitasolla. Tuoreimmat tiedot tukevat yleisesti ottaen arviota rahan määrän trendikasvun maltillisuudesta ja rahan määrän kehitykseen liittyvien inflaatiopaineiden vähäisyydestä keskipitkällä aikavälillä. M3:n ja lainojen kasvu pysyy todennäköisesti heikkona myös tulevina kuukausina.

Jyrkkänä pysynyt tuottokäyrä suosii varojen siirtoa M3:sta pidempiaikaisiin talletuksiin ja arvopapereihin, joten rahan määrän todellinen kehitys on todennäköisesti trendikehitystä vaisumpaa. Toisaalta pieni korkoero M3:een kuuluvien eri instrumenttien välillä vähentää erittäin likvidien, M1:een sisältyvien omaisuuserien hallussapidon vaihtoehtoiskustannuksia. M1:n vuotuinen kasvu olikin helmikuussa vahvaa eli 10,9 %. Kuukausitasolla M3:n alaerien muutokset olivat kuitenkin helmikuussa yleisesti ottaen pieniä, mikä saattaa viitata nykyisen korkotilanteen vaikutuksen asteittaiseen hiipumiseen.

Yksityiselle sektorille myönnettyjen pankkilainojen kanta supistui vuositasolla. Alaerät kuitenkin kehittyvät eri suuntiin: kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvu voimistui, kun taas yrityslainakanta supistui vuositasolla. Kuukausitasolla yrityslainakanta kuitenkin kasvoi helmikuussa ensi kertaa sitten elokuun 2009, minkä seurauksena vuositason kasvuvauhdin heikkeneminen pysähtyi. Tällaiseen lyhyen aikavälin myönteiseen kehitykseen on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä kuukausittaisissa tiedoissa on vaihtelua. Lisäksi talouden suhdannevaihteluille on tyypillistä, että yrityslainojen kasvu säilyy heikkona vielä jonkin aikaa talouskasvun jo piristyttyä.

Pankkien taseiden supistaminen vaikuttaisi tauonneen vuoden 2010 alkukuukausina. Jatkossa haasteena on hoitaa mahdollinen supistaminen hallitusti ja varmistaa samalla yrityssektorin luotonsaanti. Kohentuneessa rahoitustilanteessa pankkien tulisi vahvistaa pääomapohjaansa entisestään ja tarvittaessa käyttää täysimääräisesti hyväkseen pääomitukseen liittyvät valtioiden tukitoimet.

EKP:n ohjauskorot ovat siis nykyisellään edelleen tarkoituksenmukaiset. Kun otetaan huomioon kaikki 4.3.2010 pidetyn EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen saadut tiedot ja analyysit, hintakehityksen odotetaan pysyvän maltillisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Uusimmat tiedot ovat myös vahvistaneet euroalueen talouden elpymisen jatkuneen vuoden 2010 alkukuukausina. Kaiken kaikkiaan EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillisesti vuonna 2010, vaikka toimintaympäristöä leimaakin jatkuva epävarmuus. Useiden erityistekijöiden vuoksi kasvu saattaa olla epätasaista. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa arviota inflaatiopaineiden vähäisyydestä keskipitkällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan EKP:n neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoimaa. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti alle 2 prosentissa mutta lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto seuraa edelleen kaikkea kehitystä erittäin tarkasti.

Finanssipolitiikan saralla on erittäin tärkeää, että julkista taloutta tasapainotetaan ja liialliset alijäämät korjataan sovittuihin määräaikoihin mennessä. Useissa euroalueen maissa julkisen talouden vakautus alkaa tänä vuonna, ja kaikilta muiltakin euroalueen mailta edellytetään korjaustoimien aloittamista vuoteen 2011 mennessä. Vakaus- ja kasvusopimuksen vähimmäisvaatimuksen (rakenteellinen vakauttaminen vuosittain 0,5 % BKT:stä) on ylityttävä selvästi, ja maiden on laadittava tarkat ja uskottavat julkisen talouden sopeuttamisstrategiat, jotka myös toteutetaan. Tämä edellyttää päättäväisiä toimia etenkin niiltä mailta, joilla on suuri julkisen talouden alijäämä ja velkasuhde, etenkin kun julkisten menojen voidaan odottaa kasvavan väestön ikääntyessä. Menopuolen uudistamista on painotettava voimakkaasti. EKP:n neuvosto pitää myönteisenä euroalueen valtionpäämiesten 25.3. antamaa julkilausumaa Kreikan tilanteesta. EKP:n neuvosto antaa täyden tukensa esitetylle pyrkimykselle tehostaa taloudellisten ja julkisen talouden riskien valvontaa sekä toimenpiteitä (ml. liiallisia alijäämiä koskeva menettely) riskien torjumiseksi. EKP:n neuvosto pitää myös myönteisenä päätöstä kehittää vahva kriisinratkaisujärjestelmä. Tavoitteena tulisi olla julkisen talouden kestävyyden varmistaminen sekä talous- ja rahaliiton sujuvan toiminnan edistäminen.

Rakenneuudistusten saralla Eurooppa-neuvosto sopi kokouksessaan 25–26.3.2010 Eurooppa 2020 –strategiasta, joka edistänee osaltaan uusien työpaikkojen luomista, kilpailukykyä ja kestävää kasvua. Politiikassa tulisi nyt keskittyä lisäämään kilpailua, ja kriisin aikana luoduista sektorikohtaisista tukijärjestelyistä tulisi luopua. Työmarkkinoilla tarvitaan maltillisia palkkapäätöksiä sekä parempia kannustimia työntekoon, jotta rakenteellisen työttömyyden kasvu voidaan välttää lähivuosina. Lisäksi pankkisektorin rakenteita on erittäin tärkeää uudistaa tarkoituksenmukaisesti. Pankkien riskiensietokyvyn vahvistaminen ja rahoituksen riittävän saatavuuden varmistaminen edellyttää vahvoja taseita, tehokasta riskienhallintaa sekä avoimia ja kestäviä liiketoimintamalleja. Vain siten luodaan pohjaa kestävälle kasvulle ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

EKP:n neuvosto teki myös eurojärjestelmän vakuuskäytäntöä koskevia päätöksiä. Sekä jälkimarkkinakelpoisten että ei-jälkimarkkinakelpoisten arvopaperien luottoluokituksen alarajana pidetään vuoden 2010 jälkeenkin investointiluokkaa (BBB-/Baa3). Päätös ei koske omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Lisäksi arvopapereille, joiden luottoluokitus on BBB+/BBB/BBB- (tai vastaava), otetaan 1.1.2011 alkaen käyttöön asteittainen markkina-arvon aliarvostus. Asteittainen aliarvostus korvaa näihin arvopapereihin tällä hetkellä sovellettavan yhtenäisen 5 prosentin aliarvostuksen. Aliarvostusasteikko laaditaan EKP:n verkkosivuilla julkaistussa lehdistötiedotteessa esitettyjen parametrien perusteella.

Tässä Kuukausikatsauksen numerossa on vakioartikkelin lisäksi kolme muuta artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa kuvataan EKP:n lyhyen aikavälin inflaatioennustetyössä käytettäviä välineitä. Toisessa artikkelissa esitetään yleiskatsaus euroalueen maiden toimiin kriisin vaikutusten rajaamiseksi rahoitussektorilla. Kolmannen artikkelin aiheena ovat mahdolliset maailmantalouden tasapainottomuudet niin reaalitaloudessa kuin rahoitusmarkkinoillakin.