PÄÄKIRJOITUS

15.9.2011 - Kuukausikatsaus

EKP:n neuvosto päätti 8.9.2011 pitämässään kokouksessa jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Päätöksen perustana olivat EKP:n neuvoston säännölliset analyysit eli taloudellinen ja rahatalouden analyysi. Inflaatiovauhti on jatkunut nopeana, ja se todennäköisesti pysyy lähikuukaudet yli 2 prosentin mutta hidastuu ensi vuonna. Samalla rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista, vaikka likviditeetin määrä on yhä suuri. Kuten voitiin odottaa, euroalueen talouskasvu hidastui toisella vuosineljänneksellä ensimmäisen neljänneksen vahvan kasvun jälkeen. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan jatkossa maltillisesti. Toimintaympäristöä kuitenkin leimaa poikkeuksellisen suuri epävarmuus, ja odotettua heikomman kasvun riskit ovat voimistuneet. Lyhyet korot ovat alhaiset, ja rahapolitiikka tukee edelleen kasvua. Rahoitusolot ovat kuitenkin osin tiukentuneet. On yhä ensiarvoisen tärkeää, että rahapolitiikassa keskitytään tehtävän mukaisesti ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä ja siten varmistamaan, että viimeaikaisesta hintakehityksestä ei pääse aiheutumaan laaja-alaisia inflaatiopaineita. Kaikkia tietoja ja muutoksia on tarpeen analysoida hyvin tarkasti. Inflaatio-odotusten on pysyttävä euroalueella tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina (inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä). Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. EKP:n neuvosto seuraa edelleen erittäin tarkasti kaikkea kehitystä.

Rahoitusoperaatioissa likviditeetin tarjonta ja sen jakotapa pidetään jatkossakin sellaisina, että euroalueen pankkien likviditeetin saanti ei vaikeudu. Kaikki rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden yhteydessä toteutetut epätavanomaiset toimet on laadittu tilapäisiksi.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu hidastui ja oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 0,2 % (ensimmäisellä neljänneksellä 0,8 %). Kasvua alkuvuodesta vauhdittaneiden tilapäisten tekijöiden vaikutus väistyi odotetusti, ja Japanin maanjäristyksen seuraukset sekä öljyn aiemman hinnannousun viiveellä ilmenneet vaikutukset heikensivät kasvua. Jatkossa euroalueen kasvuvirettä vaimentanevat mm. maailmantalouden kasvun hidastuminen ja siihen liittyvät osakehintojen lasku ja yritysten luottamuksen heikkeneminen sekä haittavaikutukset, joita aiheutuu jännitteiden jatkumisesta usean euroalueen maan valtionvelkamarkkinoilla. BKT:n kasvun odotetaan siis nopeutuvan hyvin maltillisesti vuoden jälkipuoliskolla. EKP:n neuvosto kuitenkin odottaa euroalueen talouskehityksen hyötyvän edelleen maailmantalouden kasvun jatkumisesta, kasvua tukevasta rahapolitiikasta ja rahoitussektorin toiminnan tukemiseksi toteutetuista toimista.

Arvio vastaa euroalueen talousnäkymiä koskevia EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2011 arvioita, joissa BKT:n vuotuiseksi kasvuksi arvioidaan 1,4–1,8 % vuonna 2011 ja 0,4–2,2 % vuonna 2012. BKT:n kasvun vaihteluvälejä vuosille 2011 ja 2012 on tarkistettu alaspäin verrattuna kesäkuussa 2011 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin.

EKP:n neuvosto katsoo euroalueen talousnäkymiin liittyvien riskien painottuvan ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan, kun toimintaympäristöä leimaa poikkeuksellisen suuri epävarmuus. Talouskehitys voi jäädä odotettua heikommaksi, jos osissa euroalueen ja maailman rahoitusmarkkinoita jatkuvat jännitteet pääsevät vaikuttamaan euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinnat nousevat edelleen, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.

Euroalueen vuotuinen YKHI­inflaatio oli Eurostatin alustavan arvion mukaan elokuussa 2,5 % eli sama kuin heinäkuussa. Inflaatiovauhti on ollut vuoden 2010 lopulta lähtien verrattain nopea pääasiassa energian ja muiden raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Tulevina kuukausina inflaatiovauhti pysyy todennäköisesti selvästi yli 2 prosentin, mutta öljyn futuurimarkkinahintojen perusteella se hidastunee alle 2 prosenttiin vuonna 2012, kun palkkakehityksen odotetaan olevan suhteellisen vakaata talouden kasvaessa maltillisesti.

Nämä näkökohdat on otettu huomioon EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2011 kokonaistaloudellisissa arvioissa, joissa vuotuisen YKHI-inflaation arvioidaan olevan 2,5–2,7 % vuonna 2011 ja 1,2–2,2 % vuonna 2012. YKHI-inflaation vaihteluväli vuodelle 2011 on sama kuin kesäkuussa 2011 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa, mutta vaihteluväli vuodelle 2012 on hivenen kesäkuista kapeampi. On syytä pitää mielessä, että asiantuntija-arvioiden pohjana on useita puhtaasti teknisiä oletuksia.

EKP:n neuvosto katsoo hintakehitysnäkymiin liittyvien riskien olevan keskipitkällä aikavälillä kutakuinkin tasapainossa. Inflaatio voi olla odotettua nopeampaa varsinkin, jos öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat nousevat oletettua enemmän. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti säänneltyjen hintojen korotukset saattavat olla odotettua suurempia, sillä julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Inflaatio voi olla ennakoitua hitaampaa, jos euroalueen talouden ja maailmantalouden kasvu jää odotettua heikommaksi, mikä vaikuttaisi hintakehitykseen.

Rahatalouden analyysissa ilmeni, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli heinäkuussa 2,0 % (kesäkuussa 1,9 %). Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli heinäkuussa 2,4 % (kesäkuussa 2,5 %). Kun jätetään huomiotta kuukausittaiset vaihtelut ja erityistekijöiden vaikutus, lavean rahan määrän ja lainakannan kasvu on viime kuukausina pitkälti vakaantunut. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista. Ennen rahoitusmarkkinoiden jännitteitä kertyneen likviditeetin määrä on kuitenkin edelleen suuri.

M3:n eristä M1:n vuotuinen kasvu hidastui heinäkuussa 0,9 prosenttiin. Muiden lyhytaikaisten talletusten kasvuvauhti oli edelleen 3,7 %. Kehitys johtui yhä osaksi lyhytaikaisten määräaikais- ja säästötalletusten korkojen vähittäisestä noususta viime kuukausina. M3:n vastaeristä yritysten lainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui aavistuksen ja oli heinäkuussa 1,6 % (kesäkuussa 1,5 %), kun taas kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti vaikuttaa tasaantuneen noin 3 prosenttiin.

Rahalaitosten taseiden koko on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime kuukausina. Pankkien, joiden on varmistettava pystyvänsä tarvittaessa lisäämään luotonantoa yksityiselle sektorille, tulisi turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjaansa entisestään tai käyttää täysimääräisesti hyväkseen pääomitukseen liittyvät valtion tukitoimet, kuten viimeaikaisten stressitestien tuloksista käy ilmi.

EKP:n neuvosto siis päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Inflaatiovauhti on jatkunut nopeana, ja se todennäköisesti pysyy lähikuukaudet yli 2 prosentin mutta hidastuu ensi vuonna. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista, vaikka likviditeetin määrä on yhä suuri. Kuten voitiin odottaa, euroalueen talouskasvu hidastui toisella vuosineljänneksellä ensimmäisen neljänneksen vahvan kasvun jälkeen. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan jatkossa maltillisesti. Toimintaympäristöä kuitenkin leimaa poikkeuksellisen suuri epävarmuus, ja odotettua heikomman kasvun riskit ovat voimistuneet. Lyhyet korot ovat alhaiset, ja rahapolitiikka tukee edelleen kasvua. Rahoitusolot ovat kuitenkin osin tiukentuneet. On yhä ensiarvoisen tärkeää, että rahapolitiikassa keskitytään tehtävän mukaisesti ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä ja siten varmistamaan, että viimeaikaisesta hintakehityksestä ei pääse aiheutumaan laaja-alaisia inflaatiopaineita. Kaikkia tietoja ja muutoksia on tarpeen analysoida hyvin tarkasti. Inflaatio-odotusten on pysyttävä euroalueella tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina (inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä). Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. EKP:n neuvosto seuraa edelleen erittäin tarkasti kaikkea kehitystä.

Finanssipolitiikan alalla monet maat ovat julkistaneet uusia toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan vakauttamistavoitteiden saavuttaminen ja lujitetaan kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen oikeudellista perustaa. Jotta uskottavuus säilyisi, toimet on toteutettava kokonaisuudessaan ja etupainotteisesti. Maiden on oltava valmiita ottaman käyttöön uusia vakauttamistoimia varsinkin menopuolella, jos nykyisten julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit toteutuvat. Maiden, joiden taloudellinen kehitys ja julkisen talouden kehitys on ennakoitua parempaa, olisi käytettävä tilaisuus hyväksi ja supistettava alijäämäänsä ja velkaansa nopeammin. Kaikkien euroalueen maiden on osoitettava pitävänsä tinkimättä kiinni valtiollisista sitoumuksistaan, mikä on ratkaiseva tekijä koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa.

Julkisen talouden vakauttamisen lisäksi tarvitaan rakenneuudistuksia, jotta pystytään vahvistamaan luottamusta, kohentamaan kasvunäkymiä ja vauhdittamaan uusien työpaikkojen luomista. EKP:n neuvosto kehottaakin kaikkia euroalueen maita toteuttamaan päättäväisesti ja viipymättä huomattavia ja kokonaisvaltaisia rakenneuudistuksia, joilla kohennetaan maiden kilpailukykyä sekä lisätään niiden talouksien joustavuutta ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Uudistukset ovat erityisen tärkeitä työmarkkinoilla, joilla tulisi etenkin poistaa jäykkyyksiä ja toteuttaa palkkajoustoa lisääviä toimenpiteitä. Erityisesti on tarpeen luopua palkkojen automaattisesta indeksoinnista ja lisätä yrityskohtaista sopimista, jotta palkat ja työolot voitaisiin mitoittaa yritysten erityistarpeiden mukaan. Näiden toimien yhteydessä tulisi toteuttaa rakenneuudistuksia, joilla lisätään kilpailua hyödyke- ja etenkin palvelumarkkinoilla (esim. vapauttamalla kilpailulta suljettuja ammatteja). Lisäksi on tarpeen mukaan yksityistettävä palveluja, joiden tarjoamisesta vastaa tällä hetkellä julkinen sektori. Näin edistetään tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä.